Opiskelija, työskentele!
Jukka Gustafsson vaati männäviikolla eli hiihtolomaviikolla opiskelijoita lopettamaan työnteon ja keskittymään opiskeluun. Tähän Maria Syvälä vastasi hyvän vastineen sekä Gustafssonille että Akavan opiskelijoiden puheenjohtajalle Ted Apterille.
Vastaan Jukka Gustafssonille kolmipolvisesti:
1. Ainainen opintotuki / muu tuki-valitus. Varsinkaan isommissa kaupungeissa ei pienellä opintotuella (edes lainoineen) saa ilman vanhempien rahallista avustusta normaalia ihmiselämää kustannettua. Mitä tehdä, jossei saakaan vanhemmilta avustusta? - Tehdä töitä.
2. Itse olen tukeni nostanut - ja myös takaisin maksanut. Nyt teen ka. 30h/vk töitä rahoittaakseni koko elämäni ja opiskeluni HSO-tradenomiksi. Yhteiskunta antaa minulle ystävällisesti tukea kouluruokailuun ja dösälippuun, siinä se. Kannustan kaikkia, jotka pystyvät, ansaitsemaan mieluummin rahansa töissä kuin täyttelemällä KELAn kaavakkeita. Ihan oikeasti, tuntuu paremmalta tietää olevansa oman onnensa seppä! Ja, kyllä, kielipääni hiekkoudesta huolimatta keskiarvoni on korkea ja valmistumisnopeus normaali.
3. Oma opiskelualani tietysti käsittää asiakaspalvelua ja varsinkin toisten palvelua, mutta pidän ehdottoman tärkeänä mitä tahansa työkokemusta jo ennen opiskeluun liittyvää työharjoittelua ja ehdottomasti ennen oikeita töitä. Työ tekijäänsä kiittää!
Töissä käydään tietysti rahan takia, mutta itse tekisin töitä vaikka voittaisin loton jättipotin. Työ on ns. terapiaa. Työ opettaa ja ennenkaikkea työkaverit opettavat. Iloitsen siitä, että pystyn työskentelemään aivan mahtavassa työporukassa, yrityksessä, joka joustaa opiskelujeni takia, ja kaikenlaisten, mukavien asiakkaiden parissa.
Eli, pitäkää opiskelijat opetusministerin puheet toissijaisina ja nauttikaa työnteosta vaikkei jokainen aamu ihanin olisikaan!
Ps. Itse pidän puheita työni määrittelemisestä hanttihommaksi suorastaan pöyristyttävänä.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Olet ministeriä fiksumpi. Todistit sen suvereenisti tässä. Työn iloa.
Joo, katsokaa alempaa mitä eduskunnan oöytäkirjoissa sanotaan.
Kaivan vielä esiin nauhoitteenkin, kunhan tuo YLE ehtii sen saada tuonne Areenalle.
Eli, spinni mikä spinni.
Henry
Noh, tiedä sitä, maisterismies... mutta kiitos. Ja huomenna taas jatkuu sekä koulutyö että kassatyö. :)
Itse löysin toisenlaisenkin pointin Gustafssonin jutusta ja se oli mielestäni se tärkein juttu.
"Opetusministeri Jukka Gustafsson näkisi opiskelijoiden töissä mieluummin matalammin koulutettuja"
- Opiskelijat tekevät paljon senkaltaista työtä, siivoustöissä ja kaupan kassoilla; niissä pärjää vähän vähemmälläkin koulutuksella. On ihmisiä, jotka eivät ole eri syistä hakeutuneet ammatilliseen koulutukseen, Gustafsson sanoo Ylen Ajantasan haastattelussa.
- Heiltä vapautuisi työpaikkoja. "
Kaikki työ on arvokasta. Kyllä.
Opiskelijat menevät todellakin useimmin sen kaltaisiin töihin joissa on matalasti koulutettuja. Opiskelijat vievät työpaikkoja niiltä matalastikoulutetuilta. Opiskelijat ovat vain läpikulkumatkalla ja opiskelijoita tulee aina edellisen tilalle. Matalasti koulutetut eivät etene mihinkään, vaan taistelevat leivästään opiskelijoiden kanssa.
Tämä on kuitenkin tukikysymys. Tiedän kyllä että opintotuet ovat katastrofaalisen pieniä ja jos vanhmmat eivät tue mitenkään, on pakko tehdä muutakin. Tukia nostamalla saisi ainakin osan opiskelijoista pysyyn opintojensa parissa ja se hyödyttäisi opinnoissakin. Työpaikkoja vapautuisi matalammin koulutetuille.
Mutta minkäs teet kun ei tässä kokoomuslaisessa ideologiassa tuollaistakaan tajuta/tueta.
Periaatteessa ymmärsin myös tämän Gustafssonin pointin, mutta edelleenkin pidän ihan omasta mielestäni suorastaan outona sitä, että n.25vuotiaat valmistuisivat korkeakoulutettuihin ammatteihin lähes mitään työkokemusta.
Usein asiantuntijatehtävien menestyksellinen suorittaminen vaatii näkemystä alemman tason työstä.
Lisäksi asia on täysin ideologinen. Pidän hyvänä, että mieluummin tehdään edes vähän töitä, kuin vain täytettäisiin KELAn kaavakkeita.
Ja kolmanneksi, en näe mahdollisuutta nostaa opintotukia lähitulevaisuudessa. Tämän vuoksi tulorajoja täytyisi joko nostaa tai muuten opintotukea kehittää eteenpäin.
Ja Miki Höijer ei varmaankaan tarkistanut videonauhalta "Mitä Gustafsson oikeasti sanoi", eihän?
Tiedoksi: En ole missään nimessä demari, mutta vituttaa tällainen spinnin uudellenkirjoitus.
Henry
Valitettavasti en nähnyt Keskisuomalainen-sanomalehden videota.
Luin uutisen YLEn sivulta, jossa viitataan Keskisuomalaisen uutiseen.
Jos ministeri on selventänyt kantaansa ennen muiden uutisointia niin hienoa, valitettavasti alkuperäislähteessä ei ole kyseisestä tietoa... eli olisiko jälkiselvittelystä kyse.
Kevättä toivottavin terveisin
Miki Höijer
Kyse oli Gustafssonin vastauksesta eduskunnassa, joka näytettiin mm. YLE Areenan kautta suorana.
Keskisuomalainen (KEPU) veti siitä omat väännökset.
Josta YLE sitten veti vuorostaan omansa, kun ei kehdannut omaa lähetystään spinnata niin vääräksi. Eli KEPU teki valmiiksi likaisen työn.
Gustafsson aloitti vastustamalla sanaa "hanttihomma", jota oli käyttänyt PS:n edustaja. Tämän jälkeen hän viittasi siihen, että jo opintonsa päättäneet pitäisi saada johonkin työhön ja pian, jotteivät jää ikäänkuin tukien varaan.
Jonka jälkeen hän totesi, että pitkän koulutuksen, siis yliopistokoulutuksen saavien opiskeluaikaa ei pidä pidentää sillä, että joutuvat tekemään osapäiväduunia (joka on siis ns. amislaisilta pois) vaan turvattava heidän toimeentulonsa niin, että voivat keskittyä opintoihin.
Tässä alla Vassareiden kanta, joka mielestäni sekin jättää huomioimatta ns. "amislaisten" todellisen ongelman => pääsee aika harvaan duuniin kun koulutus on kovin kapea => ei saa töitä kun ei ole työkokemusta => ei saa työkokemusta koska paremminkoulutetut vievät "hanttihommatkin".
Itse en pidä "hanttihomma"-sanaa minään ongelmana, koska olen sellaista paljon itsekin tehnyt.
Siis Vassareiden kanta:
"Vasemmisto-opiskelijat: Perustulolla opiskelijat pois palkkoja polkemasta
Jyväskylässä 25.2. valtakunnalliseen tapaamiseen kokoontuneet vasemmisto-opiskelijat jakavat opetusministeri Jukka Gustafssonin huolen opiskelijoiden työskentelystä koulutustaan vastaamattomilla aloilla. Vasemmisto-opiskelijoiden mielestä ongelman ydin on kuitenkin opiskelijoiden riittämätön toimeentulo.
“Toimeentulonsa turvatakseen opiskelijat joutuvat toimimaan halpatyöreservinä matalapalkka-aloilla. Tämä heikentää esimerkiksi palvelualojen ammattilaisten mahdollisuuksia parantaa omia työehtojaan”, toteaa Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Milla Jurva.
Riittävä perustoimeentulo mahdollistaisi täysipäiväisen opiskelun ilman painetta tehdä palkkatyötä millä tahansa ehdoilla. Opintorahan tuntuvan korotuksen kautta olisikin siirryttävä kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet korvaavaan vastikkeettomaan perustuloon, joka turvaisi riittävän toimeentulon kaikissa elämäntilanteissa. Lisäksi perustulo poistaisi tarpeen rahoittaa opiskeluajan elämistä lainalla, jonka takaisinmaksu epävarmistuneilla työmarkkinoilla vaikeutuu jatkuvasti.
Perustulo antaisi tunnustusta muullekin tuottavalle toiminnalle kuin palkkatyölle – esimerkiksi opiskelulle. Samalla se parantaisi matalapalkka-alojen työntekijöiden neuvotteluasemia mahdollistamalla huonoista työehdoista kieltäytymisen."
http://www.vasemmisto-opiskelijat.fi/2012/02/25/pe...
Ei varmaankaan ole mikään salaisuus, että edellinen lama sai aikaan mallin, missä työttömiä on jatkuvasti joku määrä ja huonoiten koulutetut putosivat pitkäaikaistyöttömyyteen, joka vuorostaan tuli seuraavan sukupolven malliksi näissä ns. alimman sosiaaliluokan perheissä. (Josta itse olen esimerkki.)
Gustafsson ei tietenkään politikkona ja varsinkaan demarina voi mennä sanomaan tällaista, mutta ei sitä tarvitse sosiologiaa opiskella, jotta nämä asiat selviäisi.
Kuitenkin on niinkin, että aika usea näistä väliinputoojanuorista huomaa, varsinkin nykytilanteessa, että vielä pitää jostakin puskea itsensä pinnalle. Toivoa siis on, mutta on se helvetin pitkä tie jos on päässyt putoamaan pitkäaikaistyöttömän statukselle. [Sivuhuomautus: Vapaaehtoinen nuorisotyö on tärkeää.]
Jos halutaan, mikä tervettä olisikin, että yliopisto-opiskelijat tekisivät ns. hanttihommia, "jotta näkisivät miten näitä hommia tehdään" ja lässyn, lässyn, se pitäisi hoitaa muulla tavoin.
Esimerkiksi siten, että otetaan koko vuosi vapaata opinnoista, ja vaikkapa lääketieteiden opiskelija voisi mennä sairaalaan konttori- ja apuhoitsun töihin.
Jokaiselta alalta löytyy aina työtä, joka ei vaadii loppututkintoa, mutta johon amislaista ei oteta.
Henry
;=) Kirjoittaja on 61-vuotias pitkäaikaistyötön, jolla on liuta aikuisia kakaroita.
En ole kuullut tai nähnyt Gustafssonin vastausta eduskunnassa, mutta kuulin radiosta hänen alkuperäisen haastattelunsa. Ja siinä hän kyllä käytti hanttihomma-sanaa. Muistan sen siitä, että vaimon kanssa ihmettelimme jo silloin miehen käytöstä ja ajatusmaailmaa. Mutta YLE:stähän ei tätä enää saa kuuluviin.
Hyvä kirjoitus. Tuntuu tyhmälle kuunnella valitusta tukien pienuudesta kun pitäisi olla siitä vähästäkin kiitollinen. Ei opintotuen pidäkkään riittää yksiöön keskustassa, neljään ryyppyreissuun kuukaudessa, tupakanpolttoon ja ravintolapäivällisiin.
Olen kyllä samaa mieltä, opintotukien pitäisi riittää korkeintaan perustoimeentuloon, mutta kyllä yhdet ryyppyreissut kuuluvat siihen - nuoruuteen.
Miksei tukijärjestelmää voisi muuttaa ahkeruutta palkitsevaksi? Nykyisellään on edelleen varsin helppoa kasata KELAn velvoittamat 5 opintopistettä kuukaudessa - ei se ainakaan täysipäiväistä opiskelua vaadi, varsinkaan jos tyytyy alle nelosen tai kolmosen keskiarvoon. Tukien näkökulmasta on aivan sama, kerääkö opiskelija kuukaudessa yhden helpon kurssin nopat kasaan rimaa hipoen, vai ahkeroiko 50 opintopisteen lukukausitahdilla hyviä arvosanoja.
Eikö tukia voitaisi maksaa suoraan suoritettujen opintopisteiden perusteella, arvosanoilla painotettuina? Vaikkapa viimeisen puolen vuoden suoritusten liukuvan keskiarvon perusteella maksettu 'opintopalkka' olisi varmasti kannustavampaa kuin nykyinen tasapäistäminen.
Minusta tuntuu pikemminkin, että työn jälkeen tarvitaan terapiaa. Sen osoittaa jo nuorten naisten mielenterveyseläkepommikin.
Vaihtelu ja variaatio on aina potentiaalisesti terapiaa ja vastapainoa, elämän suolaa
Mitä oikeasti sanottiin eduskunnassa:
Eduskunnan pöytäkirja:
12. TORSTAINA 23. HELMIKUUTA 2012 kello 16.02
N:o 9) Työn ja korkeakouluopintojen yhdistäminen
Sofia Vikman/kok:
Arvoisa puhemies!
Opetusministeri Gustafsson lausui eilen Ylen haastattelussa, että hän haluaa opiskelijat pois hanttihommista. Ministerin lausunnosta saa sen kuvan, ettei työnteosta ja työkokemuksesta olisi hyötyä. Ministeri lupasi myös kehittää opintotukijärjestelmää siihen suuntaan, että se kannustaisi enemmän opiskeluun kuin tekemään töitä. Monet työnantajat ovat kuitenkin kertoneet korkeakouluista valmistuneiden opiskelijoiden suurimmaksi puutteeksi työ- ja työelämäkokemuksen puuttumisen. Kysynkin ministeriltä, miten hän vastaa työnantajien näkemyksen ja oman ehdotuksensa ristiriitaan. Lisäksi haluan tietää, mitkä ovat ministerin konkreettiset keinot opintotukijärjestelmän kehittämiseksi, kun taloustilanne on nyt todella tiukka uusien kannustimien luomiseksi.
Opetusministeri Jukka Gustafsson:
Arvoisa puhemies!
En kyllä tunnista käyttäneeni ilmaisua "hanttihomma". Minä olen itse nuorempana ollut konepuuseppänä, liimaajana, vahtimestarina jne. Se on ollut tärkeä elämänkokemus, josta olen saanut paljon.
Vastasin Lahdessa tiistaina järjestetyssä tilaisuudessa kysymykseen, joka koski sitä, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta opiskelijat valmistuisivat nopeammin. Silloin totesin, että on tärkeää, että opiskelijat voivat olla töissä, he oppivat sieltä, mutta että tärkeää olisi, että erityisesti opintojen loppuvaiheessa voisivat tehdä sen tyyppistä työtä, hankkia kokemusta, joka palvelee heidän opintojaan ja myöhempää sijoittumista työelämään. Siinä yhteydessä myöskin totesin, että tästä voisi myöskin avautua paljon työpaikkoja työttömille tai vastaaville. Uskon, että tämä vastaa myöskin elinkeinoelämän näkemyksiä ja (Puhemies: Nyt, arvoisa ministeri, taitaa olla aika täysi!) vastaa myöskin koko hallituksen näkemystä siitä, miten tulisi opintoaikoja lyhentää.
Sofia Vikman/kok:
Arvoisa puhemies!
Kaikki työ ja työkokemus on arvokasta. Hallituksen tavoitteena on myös nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen vaatii vahvaa panostusta jatko-opintoihin valmistavaan lukiokoulutukseen. Tätä tukee myös eilen julkaistu koulutuksen arviointineuvoston raportti, jonka mukaan lukio ei valmenna riittävän hyvin opiskelijoitaan korkeakouluun. Mihin toimenpiteisiin te, ministeri Gustafsson, aiotte ryhtyä, jotta lukio valmentaisi tehokkaammin korkeakouluihin päteviä opiskelijoita?
Opetusministeri Jukka Gustafsson:
Tämä eilen julkistettu koulutuksen arviointineuvoston tuore tutkimustulos vahvistaa itse asiassa niitä näkemyksiä, joita on kirjattu koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan, miten meidän suomalaista lukiokoulutustamme tulisi kehittää. Se nosti muun muassa esille vahvasti opinto-ohjauksen aseman ja merkityksen, koska merkittävä osa lukiolaisista ei saa riittävästi tietoa siitä, mikä olisi tarkoituksenmukainen jatkokoulutuslinja heille.
Toinen iso merkittävä asia, joka nousi esille, oli se, että meidän lukiomme tunnistaa ja tuntee työelämäkehityksen aika kehnolla tavalla, niin että itse asiassa sitä, mitä tapahtuu työelämässä, ammateissa, yrittäjyyden ja muun kohdalta, sitä tulisi myöskin lukion päivittäisessä työssä ja opiskelussa vahvistaa, ja sitten heidän johtopäätöksensä oli minusta oikea. Tämä ei ole yksin opinto-ohjaajien, opinto-ohjauksen asia, vaan itse asiassa (Puhemies: Ja nyt taitaa olla minuutti täynnä!) sen lukion toimintakulttuurin, ja kaikkien opettajien pitäisi vahvistaa tätä puolta.
Maria Tolppanen/ps:
Arvoisa puhemies!
Tällä hetkellä opiskelijat tekevät hyvin paljon työtä polkupalkalla ja aika paljon myöskin sellaisella alalla, joka ei valmista heitä siihen tulevaan ammattiin. Tällä hetkellä opiskelijoitten polkupalkka merkitsee sitä, että sen alan ihmiset ovat työttöminä, koska työnantajat käyttävät härskisti hyväksi opiskelijoita. Tästä haluaisin kysyä ministeri Ihalaiselta: mitä aiotte tehdä sille asialle, että tässä maassa kukaan ei joutuisi orjapalkalla tekemään työtä?
Ja lisäksi, jos sallitte, arvoisa puhemies, kysyisin Gustafssonilta, onko koskaan mietitty sellaista ratkaisua, että kun opiskelija on töissä ja hän saa opintotukea, niin sitä mukaan, kun tuo palkka nousee, niin opintotuki laskisi vastaavasti kuin on sovellettu työttömyyskorvaus silloin, kun ihminen on töissä. Silloinhan pääsisimme pois siitä ajatuksesta, että opiskelija tienaisi sen 6 000 euroa ja saisi siihen päälle vielä tämän opintotuen, vaan että olisi tämmöinen liukuma.
Työministeri Lauri Ihalainen:
Arvoisa puhemies!
On selvää, että kenenkään tässä maassa ei pidä tehdä orjapalkalla työtä, ei myöskään opiskelijoiden, mutta yhtä lailla on tärkeätä, että me kehitämme näitä pelisääntöjä. Parasta aikaa me valmistelemme palkattoman työn pelisääntöjä, joita aika paljon tähän harjoitteluun ja työelämätutustumiseen liittyy, että tehdään ero siitä, mitä opiskellut ja siihen liittyvää harjoittelua ja mikä on sitten työtä, josta hankitaan toimeentuloa. Ja näitä pelisääntöjä ollaan nyt uudistamassa.
Tämän lisäksi tämä nuorten yhteiskuntatakuu, joka on nyt kehysriiheen mennessä tarkoitus valmistaa, sen ehdotukset, pitää sisällään monia hankkeita, ajatuksia siitä, miten me saadaan se ensimmäinen työpaikka tai harjoittelupaikka koulutuksen jälkeen nuorille, jotta ne nuoret eivät syrjäydy. Tämä on se iso ja vakava ongelma tässä yhteiskunnassa, ja siihen me koetamme nyt etsiä yhteisiä ratkaisuja.
Opetusministeri Jukka Gustafsson:
Arvoisa puhemies!
Meidän opintotukijärjestelmäämme liittyy tällä hetkellä olennaisesti tulorajat, paljonko opiskelija voi opintokautena ansaita, ja siihen noin yleisesti ottaen ollaan aika tyytyväisiä. Opiskelijat kykenevät sitä seuraamaan. Tämä edustaja Tolppasen esille nostama ikään kuin joustomalliajattelu ainakin äkkiseltään se voisi olla verrattain hankala, että tarvittaessa korjataan ja arvioidaan sitten näitä tulorajoja.
Kun tämä taloustilanne on näin ahdas ja valtiontalous tilanteessa, missä on, niin olen itse keskusteluttanut ja ministeri Arhinmäenkin kanssa sitten sitä mahdollisuutta, kun opiskelijat eivät nosta opintolainaa, jonka ymmärtää 1990-luvun kokemuksista, kun työllistyminen on vaikeaa. Joissakin maissa on kokemuksia siitä, että valmistumisen jälkeiseen työmarkkinoille sijoittumiseen liittyen tavallaan sen lainan takaisinmaksu sidottaisiin sitten siihen ansiotasoon ja työllistymiseen. Ja tämä ei ikään kuin olisi valtiontalouden kannalta huono asia. Jotain tämän tyyppisiä luovia ratkaisuja pitäisi kehitellä.
Inkeri Kerola/kesk:
Arvoisa herra puhemies!
Kaikki työurakeskustelu, mitä tässä salissa käydään ja yhteiskunnassamme, on paikallaan. Ja siksi on paikallaan sallia kaikille, jotka haluavat työtä tehdä, myös nuorille, sellaiseen mahdollisuus. Nyt viime päivinä on kuultu monelta eri työnantajajärjestöltä liittyen työurakeskusteluun, että niillä olisi valmiutta pidentää myöskin työuria työntekijöiden kesken. Nyt kuitenkin viestit hallituksesta ovat olleet hieman toisen suuntaisia. Kysyisin: miten hallitus aikoo suhtautua näihin signaaleihin, joita on tullut tuolta työmarkkinakentältä?
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen:
Arvoisa puhemies!
En tiedä yhtään poliittista puoluetta, jotka ei haluaisi pidentää työuria, koska minulla on syntynyt sellainen käsitys, että tästä on varsin laaja konsensus suomalaisessa yhteiskunnassa. Työuria pitää pidentää. Suomalaisten pitää tehdä enemmän töitä, koska se on välttämätöntä hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Kysymys on sitten, että millä tuohon tavoitteeseen parhaalla mahdollisella tavalla päästään. Hallituksen lähtökohta on ollut, että tarvitaan toimenpiteitä sekä työuran alkupäähän, että me saamme nuoret nopeammin työelämään, myöskin tietenkin opintoihin, ja keskivaiheelle, koska jokainen työttömyyspäivä lyhentää työuria. Tämä on myöskin hyvä muistaa.
Eli meidän pitää vähentää työttömyyttä. Meidän pitää huolehtia siitä, että ihmiset jaksavat työelämässä nykyistä paremmin. Ja sitten myöskin loppupäässä on katsottava, miten me huolehdimme siitä, että eläkkeellesiirtymisikä, eli se todellinen ikä, jolloin ihmiset siirtyvät eläkkeelle, siirtyy. Meillä on loistava järjestelmä tällä hetkellä. Joustava eläkeikä 63-68, jonka puitteissa ihmiset voivat itse arvioida, kuinka pitkään jaksavat tehdä töitä, (Puhemies: Ja nyt taitaa tulla aika vastaan!) ja tästä järjestelmästä on syytä pitää kiinni.
Antti Lindtman/sd:
Arvoisa puhemies!
Kaikki työ on arvokasta, se on ihan selvää. Olisi tietysti toivottavaa, että opiskelijat löytäisivät oman alansa töitä jo opiskeluaikoina, ja tässä tietysti työnantajilla on myös iso vastuu katsoa tulevaisuuteen, ottaa nuoria koulutettaviksi sinne jo aikaisessa vaiheessa. Nyt on toki niin, että jos toimeentulon vuoksi työ alkaa syödä opiskelua ja sitä kautta pidentää valmistumista, niin se ei ole hyväksi, ja siinä mielessä tämä opintotuen kehittäminen on aivan oikea asia, minkä ministeri otti esiin.
Arvoisa työministeri, nuorilla on pelkoja työelämässä, ja niitä tunnutaan haluavan lisää. Tänään taas Suomen Yrittäjät on nostanut esille kastijakojärjestelmän työmarkkinoille, eli nuorille haluttaisiin alepalkat, pois työehtosopimuksen mukaisista turvista. Aikoohan hallitus pitää kiinni siitä, että Suomeen ei luoda kahden kerroksen työmarkkinoita nuorten ale-palkoille ja sitten aikuisten muille palkoille?
Työministeri Lauri Ihalainen:
Arvoisa puhemies!
Ottaisin esille nuorten kannalta kaksi asiaa. Toinen on siis se, että pelkän peruskoulun varassa olevien nuorten keskimääräinen työura on tytöillä 22 vuotta, pojilla 25 vuotta, kun keskimääräinen työura Suomessa on 34-35 vuotta. Jos ihminen jää peruskoulun varaan, automaattisesti työura on lyhyempi ja asema työmarkkinoilla erittäin heikko. Mitä johtopäätöksiä tästä? Meidän pitää huolehtia siitä, että kukaan nuori ei jää pelkän peruskoulun varaan, saa vähintään sen toisen asteen koulutuksen eikä putoa sinne mustaan aukkoon, ettei ole työssä eikä koulutuksessa. Sillä on suora suhde tähän keskusteluun työurista. Minä alan olla huolissani enempi nuorten työllisyysasteesta kuin ikääntyneiden sen takia, että 55-59-vuotiaitten työllisyysaste on 72 prosenttia, tämä nousee koko ajan, mutta meillä ongelmat alkavat olla täällä nuorten syrjäytymisessä, nuorten ikäluokkien työllisyysasteessa.
Mitä tulee sitten kysymykseen siitä, millä pelisäännöillä työssä ollaan, (Puhemies: Nyt minuutti tulee täyteen!) pitää noudattaa yleisiä työmarkkinoiden pelisääntöjä myöskin nuorten osalta.
Ritva Elomaa/ps:
Arvoisa puhemies!
Olin eilen Varsinais-Suomen osakunnan tilaisuudessa. He kutsuivat minut, halusivat tietää kansanedustajan työstä. Ministeri Gustafssonin lausuma työnteosta puhutti kovin, ja heidän viestinsä on, että näitä hanttihommia pitää saada tehdä. Millä he tulevat toimeen, jos ei näitä lisätöitä saa tehdä vapaasti tai jos ei ministeri ole sitä mieltä? Vielä kun ajatellaan, että opintotuki indeksiin sidottuna on vasta 2014 voimassa eikä 2012 loppuun mennessä niin kuin perussuomalaiset ehdottivat, niin millä tosiaan tulee toimeen opiskelussa, jos ei saa töitä tehdä? On pakko.
Opetusministeri Jukka Gustafsson:
Arvoisa puhemies!
Toistan nyt vielä, että tämä "hanttityö" ei sovi minun suuhuni. Hanttityötä ei ole olemassakaan. Kaikki on työ on arvokasta, ja moni työ myöskin sopii opiskelijoille. Se antaa heille tunnetta siitä, mitä on tehdä työyhteisössä työtä. Kysymys on vaan nyt siitä - minä luulen, että me olemme kaikki sitä mieltä - että meidän keskimääräistä valmistumisaikaa esimerkiksi akateemisissa opinnoissa, kun se on viisi, kuusi, jopa seitsemän vuotta, keskimäärin yli kuusi vuotta, on tarvetta pyrkiä lyhentämään nyt vähintään vuodella. Silloin pitää rehellisesti myöskin keskustella siitä, millä keinoin voidaan mahdollistaa täysipäiväisempi opiskelu. Nyt ymmärrän, että monet haluavat tehdä työtä, se on myöskin arvokas ja hyvä asia, mutta meidän pitää käydä myöskin eduskunnassa aitoa, syvällistä keskustelua siitä, miten näitä opintoaikoja saataisiin lyhennettyä.
Puhemies Eero Heinäluoma: Kysymys on loppuun käsitelty. Ehdimme ottaa vielä muutaman kysymyksen ja niihin vastaukset.
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/skt...
__________________________
Jos toimittajat osaisivat työnsä...
Henry Björklid
Kirjoita kommentti
Kommentoi 15 kommenttia